So Katyalicious...

So Katyalicious...

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Ystävänpäivää...

Ystävänpäivä. Ihana päivä. Oon aina rakastanu sitä päivää, vaikka tosi monesti oon ollut yksin vaan mököttämässä himassa tekemättä mitään. Silti siit päivästä on tykättävä, jos on yksikään hyvä ystävä elämässä. Ja mullahan on.

En varsinaisesti viettänyt aikaa ystävieni kanssa, enkä soitellutkaan heille, mutta ajattelin heitä kyllä todella paljon. <3 Anniinaa, Tuuliaa (jonka pyysin myös syömään, mutta flunssanen muru ei päässyt), Jenniä ja eritoten Ninaa. <3 En ole nähnyt Ninaa aikoihin ja kaipaan häntä. Mietin kaipaako hänkin minua ja haluaako hän enää ollenkaan viettää aikaa kanssani. Epävarmuus astui kuvioihin. Suljin sen pois ja ajattelin, että Nina kyllä rakastaa mua kaikest huolimatta. (hänen poikaystävänsä ei pidä minusta ollenkaan, joka tietenkin harmittaa ja asumme eripaikkakunnilla) Päätin varmistaa asian mahdollisimman pian. Ja niin varmistankin. Mietin kuitenkin kaikkia ystäviäni lämmöllä ja ajattelin kuinka mukavaa kun heitä on. Nuorempana tuntui ettei minulla ollut ketään. Nyt ei tunnu siltä, kiitos teidän. Kaikkien ystävien! <3 Rakastan teitä. Ja vaikka oonkin unohteleva idiootti, en ikin unohda teitä kokonaan! Saatan vaa unohtaa esim juurikin soittaa. Tuhma minä!

Noh, ystävänpäivä meni kuitenkin hienosti. Poikaystäväni kanssa! Hän toi minulle heti aamulla herättyäni Fazerin Caramel suklaalevyn ja teki minulle ihanaa intialaista ja jälkiruokaa!


Tajusin just, kuinka onnekas oon. :) Käperryttiin vierekkäin täysil mahoil sohvalle ja pelattiin kahdestaan Call Of Duty Black Opsia. Oikeesti? Voiko parempaa olla? Mulle ei ja sehän riittää! :)

En oo varmaan koskaan ollut näin onnellinen ja tasapainos :) <3 Thanks to you sug!

Yks huoli vaan mieles ja se on yhden rakkaan ystävän poismuutto. Tulee niin ikävä sua Tulkku. Kiitos et sain tutustuu suhun. Oot uskomaton nainen...<3 Mut me nähää pia!? Eikö?

Niin ikävä niin monta ystävää muutenkin. Typerä elämä vie eri teille. Riika i miss you and love you. Minna on niin ikävä meiän Porvoo juttuja ja viinivoittoja ja kaikkea hassuja aikoja. Ääräräär en ees tähän jaksa eritellä kuinka paljon ja ketä mul on ikävä mut toivon vaan et meil kaikil on viel aikaa tehä uusia muistoja yhdes. Kiitti vanhoist, ne mul on aina!<3

Pidetään ystävät mieles ja koitetaan nähä toisiamme useemmin. Ennen ens virallista ystävänpäivää muistetaan et ystävänpäivä on joka päivä! Eikö? :)

2 kommenttia:

  1. ihana teksti! Kiva kuulla että mua ajatellaan varsinkin nyt kun en oo päässy minnekään kun oon ollu kipeä. Love you <3

    VastaaPoista
  2. Kuule, mullakin on ikävä, varsinkin sitä Porvoomeininkiä ja viinivoittoja. <3 Mennään joku päivä kesällä porvooseen juomaan viiniä. Se ois voitto.

    VastaaPoista